Tekijä: henna

Oletko tyytyväinen nykyisen tilaus-toimitusketjusi suorituskykyyn? Onko arki yhtä tulipalojen sammuttelua? Oletko tunnistanut mahdollisten haasteiden todelliset syyt? Ovatko mahdolliset korjaavat toimenpiteet tuottaneet haluttua tulosta? Ovatko toimenpiteet kohdistuneet oikeisiin asioihin? 

Jos olet tyytyväinen, niin hienoa! Jos sen sijaan näet parannettavaa, niin ota kuppi kahvia ja jatka lukemista. Vastauksia tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittämiseen antavat Sematin Senior Project Manager Janne Jarva ja projektiliiketoiminnasta vastaava Pasi Niemi. Jannella yli viidentoista vuoden kokemus logistiikkaan, huoltopalveluihin ja tuotantoon liittyvistä tehtävistä teknologiateollisuudessa ja Pasilla puolestaan on yli 35 vuoden kokemus operatiivisissa johtotehtävistä puolustusvoimissa ja puolustusvälineteollisuuden parissa.  

Miksi panostus tilaus-toimitusketjun hallintaan kannattaa? 

Tilaus-toimitusketjun (TiTo) hallinta muodostaa yrityksen yhden merkittävimmistä menestystekijöistä ja tilaus-toimitusketjun häiriöillä onkin haitalliset seuraukset yrityksen kannattavuuteen. Pahimmillaan häiriötilanne voi johtaa toiminnan keskeytymiseen tai jopa loppumiseen kokonaan. 

“Haasteet tilaus-toimitusketjussa voivat aiheutua esimerkiksi sopimusten puutteellisuudesta, heikoista kilpailutuksista tai tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä puutteista. Näiden lisäksi henkilöstön osaamispuutteet voivat aiheuttaa haasteita samoin kuin onnettomuudet tai muut ennakoimattomat tilanteet, mitkä vaikuttavat esimerkiksi logistisiin ketjuihin”, Janne Jarva summaa tyypillisimpiä häiriötekijöitä.  

Varautumisella ja ennakoivalla toimenpiteillä voidaan pienentää häiriöistä johtuvien taloudellisten tai toiminnallisten riskien konkretisoitumista. Aktiivisella tilaus-toimitusketjun kehittämisellä yrityksen suorituskyky kasvaa ja toiminnan sopeutuminen yllättäviin tilanteisiin paranee, kun haasteet ovat tiedossa ja niihin on varauduttu tai tehty korjaavia toimenpiteitä.  

“Usein organisaatioissa pullonkaulat toimitusketjuissa kyllä tiedostetaan, mutta muutosten toteuttamiseen vaadittavia resursseja ei ole käytettävissä. Näissä tilanteissa ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on kustannustehokasta. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija pystyy arvioimaan tilannetta neutraalisti ja näkemään haasteet selkeämmin”, Pasi Niemi kertoo. 

Häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja yritysten tulisi varautua häiriöihin entistä tarkemmin esimerkiksi pohtimalla tuotannon siirtoa maasta toiseen. Tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittäminen antaakin yrityksille mahdollisuuden tarkastella toimintaansa kriittisesti, jolloin saatetaan havaita, että toiminnan ulkoistaminen tai hankinta ulkomailta ei aina ole kannattavin vaihtoehto kokonaisuuden kannalta.  

“Tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittämisprosessin lopputulemana saattaakin olla päätös siirtää tuotanto Suomeen ja samalla kasvattaa kotimaista osaamista ja työpaikkojen määrää, sekä tilaus-toimitusketjun luotettavuutta kokonaisuudessaan”, Pasi sanoo.  

Tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittämisen keskeiset askeleet  

Jos yrityksen tilaus-toimitusketjun hallintaa haluaa lähteä kehittämään, mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Kokosimme neljän kohdan listan keskeisistä toimenpiteistä, millä tilaus-toimitusketjun hallintaa voi kehittää  

1. Selvitä nykytilanne

Ensimmäinen askel on nykytilanteen selvittäminen, jonka pohjalta tilaus-toimitusketjun hallintaa voidaan lähteä kehittämään. Nykytilan kartoitus on tehtävä rehellisesti ja prosessin heikot kohdat ovat tärkeä kartoittaa perusteellisesti. Harvan mielestä oman yrityksen heikkouksien penkominen on kivaa ja omalle toiminnalle tuppaa sokeutumaan, ja siksi ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on hyödyllistä. Asiaan perehtynyt asiantuntija osaa tarkastella asioita faktoihin pohjautuen. 

2. Löydä merkittävimmät kehityskohteet 

Selvitä toimiiko tilaus-toimitusketjusi hallinta, jos poikkeustilanne tulee eteen. Testaamalla nähdään toimivatko prosessit suunnitellusti, tukevatko ohjeet ja muu dokumentaatio poikkeustilanteesta selviytymistä ja miten organisaatio reagoi tällaisessa tilanteessa. Yhteistyössä asiantuntijan kanssa menestystekijät ja kehityskohteet tulevat selkeästi havainnoitua ja tältä pohjalta korjaavien toimenpiteiden tekeminen on helpompaa. 

3. Tee suunnitelma korjaavista toimenpiteistä 

Miksi vain selvittää haasteet, jos niille ei tee mitään? Selkeät toimenpiteet havainnoitujen heikkojen kohtien korjaamiseksi on syytä suunnitella tarkkaan. Usein homma kuitenkin jää, sillä yrityksen sisäisesti siihen ei löydy omalta väeltä tarpeeksi aikaa. Ulkopuolisen ammattilaisen kanssa korjaavat toimenpiteet saadaan suunniteltua joutuisasti ja asiakaslähtöisesti.  

4. Toimenpiteiden toteuttaminen 

Koko paletin vaikein osuus: suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen. Esimerkiksi ohjeiden ja sopimusten muuttaminen ja uusien prosessien jalkauttaminen on työlästä ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Yhdessä asiantuntijan kanssa projektimaisesti tehtynä toimenpiteiden toteuttaminen varmistaa niiden valmiiksi saattamisen ja käyttöönottamisen. 

Koska aina löytyy parannettavaa, on tilaus-toimitusketjun jatkuva kehittäminen tärkeää. Korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta on tärkeää seurata selkeiden mittareiden avulla ja samalla monitoroida mahdollisten uusien toimintamallien käyttöönoton toteutumista.  

Miksi valita ulkoinen kumppani tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittämiseksi?  

Kuulostaako kehittäminen omatoimisesti raskaalta? Haluaisitko sen olevan vaivatonta ja helppoa? 

Ulkoisen kumppanin avulla kehittäminen on helppoa ja sinä voi keskittyä ydinliiketoimintaasi. Kumppanin kanssa kehittäminen ei myöskään vie organisaation resursseja ja ammattitaitoinen kumppani tuo tarvittavan osaamisen mukanaan. 

Tilaus-toimitusketjun kehittämiseen erikoistunut palvelukokonaisuutemme (Semat ARM) avulla yrityksesi tilaus-toimitusketjun hallittavuus saadaan selvitettyä ja palvelukokonaisuus skaalautuu yrityksesi kokoon ja tarpeeseen sopivaksi. Käytössämme on tilaus-toimitusketjun hallinnan kehittämiseen omat työkalut, joiden pohjalta voidaan yksiselitteisesti tunnistaa tilaus-toimitusketjuun liittyvät haasteet ja tekijät.  

“Todennamme tilaus-toimitusketjusi hallinnan nykytilan, kartoitamme mahdolliset riskit poikkeamatilojen hallinnan arvioinnilla, luotsaamme ja tuemme muutoksissa. Toimitusketjujen pullonkaulojen poistamiseksi ja muiden haasteiden selättämiseksi tarjoamme konkreettisia ratkaisuja”, kertoo Janne. 

“Semat on tunnettu vankasta osaamisestamme teknologiateollisuuden piirissä. Osalla projektipäälliköistämme on vuosien kokemus muun muassa tuotantoteknologian siirtoprosesseista. Erityisosaamiseemme kuuluu projektien johtamisen lisäksi kyky pureutua projektien muihin tukitoimintoihin käytännön tasolla”, Pasi sanoo. 

Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä helposti chatin kautta tai esimerkiksi soittamalla

Vastuullisuustyö kuuluu kaikille yrityksille ja erityisesti kiristyvien raportointivelvoitteiden takia myös pk-yritysten on syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Yritysvastuu eli Corporate Responsibility (CR) koostuu yli lainsäädännön vaatimusten menevistä vapaaehtoisista toimista, joilla organisaatio toteuttaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuutaan. Yritysvastuu kuuluu kaikille yrityksille ja se perustuu yrityksen arvoihin, missioon ja visioon. 

Suurin osa yrityksistä tekee jo vastuullisuustyötä huomaamattaan. Kuitenkin järjestelmällisessä yritysvastuutyössä yrityksellä on suunnitelma, jossa on selkeät tavoitteet, mittarit ja askelmerkit, miten tavoitteeseen päästään. Vastuullisuustyön kehittämisessä keskitytäänkin aina yrityksen toiminnan olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Keskittymällä olennaiseen saadaan vastuullisuustyössäkin aikaan parhaat mahdolliset tulokset ja konkreettista hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle. Vastuullisuustyö on maraton, jossa jokaisella askeleella on merkitystä. 

Miksi tehdä yritysvastuun kehittämistä? 

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi yritysten kannattaa selvittää oman yritysvastuunsa tila ja tehdä vastuullisuusstrategia, on lisääntyvä säätely. EU:n asettamat raportointivelvoitteet (mm. Corporate Sustainability Reporting Directive = CSRD-direktiivi, EU-taksonomia) laajenevat koskemaan yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta kriteeristä: yrityksellä on yli 250 työtekijää, sen liikevaihto on yli 40 M€ tai yrityksen tase on yli 20 M€. Näiden yritysten raportointivelvollisuus alkaa vuonna 2025 eli tiedonkeruu on aloitettava vuoden 2025 alussa. Kuitenkin raportointivelvollisuus alkaa koskemaan yrityksiä, jotka työllistävät yli 500 henkeä, jo vuonna 2024. Näiden yritysten osalta nyt onkin viimeiset hetket saada homma käyntiin.  

Mutta miksi myös pk-yritysten tulisi kiireen vilkkaa alkaa tekemään järjestelmällistä työtä yritysvastuun parissa?

Raportointivelvollisuuden piirissä olevat yritykset tulevat vaatimaan kumppaneiltaan ja hankintaverkostoiltaan tietoja vastuullisuuteen liittyvistä toimista esimerkiksi vastuullisuusraporttien muodossa. Pahimmassa tapauksessa tietojen puute voi johtaa kumppanuuksien päättymiseen ja vaarantaa yrityksen jatkuvuuden. Kiristyvä säätely vaikuttaa myös rahoitusmahdollisuuksiin, sillä EU-taksonomian avulla pyritään tunnistamaan kestäväksi katsotut rahoitus- ja investointikohteet ja rahoituslaitokset tulevat vaatimaan myös pk-yrityksiltä tietoja yrityksen vastuullisuuteen liittyen. 

Laajentuvien vaatimusten lisäksi yritysvastuutyö tarjoaa mahdollisuuden tehostaa yrityksen toimintaa ja voi tuoda kustannussäästöjä esimerkiksi parantuneen resurssitehokkuuden myötä. Myös henkilöstön hyvinvointiin panostaminen parantaa työviihtyvyyttä, joka vuorostaan näkyy esimerkiksi sairaspoissaolojen vähentymisenä, ja tuo yritykselle kustannussäästöjä. 

Vastuullisuustyöhön liittyy myös viestinnällinen aspekti: yritys on houkuttelevampi yhteistyökumppani ja työpaikka, kun yrityksen toiminta on todennetusti vastuullista ja siitä viestitään selkeästi.  

Miten liikkeelle yritysvastuun kanssa?

Kuten kaikki Sematin toiminnankehittämiseen liittyvät palvelut myös yritysvastuun kehittämiseen liittyvät palvelut alkavat nykytilan kartoituksella. Nykytilan kartoituksen jälkeen yritykselle muodostetaan yritysvastuustrategia, joka on perusta yrityksen vastuullisuustyön kokonaisuudelle. Yritysvastuustrategiassa määritetään vastuullisuustyön painopisteet, tavoitteet, vastuut ja toteutustavat. Tämän jälkeen yritykselle voidaan tehdä yrityksen tarpeen mukaan esimerkiksi hiilijalanjäljen laskenta, CSRD-strategia, taksonomiastrategia tai yrityksen vastuullisuusraportti. 

”Vastuullisuustyö kuuluu kaikille yrityksille, sillä paikoilleen ei auta jäädä tässäkään asiassa. Järjestelmällinen yrityksen toiminnan kehittäminen myös vastuullisuuden saralla on mahdollisuus erottua ja hankkia etumatkaa. Vastuullisuus ei ole vain eettinen valinta, vaan myös liiketoiminnan kannalta välttämätön tekijä ja mahdollisuus, joka luo pitkäaikaista arvoa yrityksille ja niiden kautta koko yhteiskunnalle”, summaa yhteistyökumppanimme Jukka Niemi, vastuullisuusasiantuntija, Käkikuu Oy.

Kiinnostuitko? Ole meihin helposti yhteydessä chatin tai yhteydenottolomakkeen kautta.