Erja Lyytinen: Yhteinen päämäärä on hyvän tiimityön perusta

”She is the future”, on kitaristi Carlos Santana sanonut Erja Lyytisestä. Lyytinen, 44, on suomalainen blueskitaristi, laulaja ja lauluntekijä, joka niittää suurta suosiota maailmalla. Maailman arvostetuimpana kitaralehtenä pidetty Guitar Player nosti hänet juuri isosti esiin uusimmassa numerossaan.

Vuonna 2020 hänet valittiin maailman tällä hetkellä toiseksi parhaaksi kitaristiksi brittiläisen Total Guitar -lehden äänestyksessä. Vuonna 2017 hän voitti parhaan kitaristin palkinnon European Blues Awardseissa Englannissa.

Bändi on asiantuntijaorganisaatio

Ammattimuusikon työ on vaativaa asiantuntijatyötä ja hyvällä johtamisella on suuri merkitys myös yhtyeen sisällä. Tiimityöskentely on oltava saumatonta, jotta homma toimii.

Erja Lyytinen, oikealla basisti Tatu Back ja vasemmalla rumpali Iiro Laitinen.

– On haaste toimia yhtyeessä solistina ja samaan aikaan bändin johtajana, kertoo Lyytinen.

– Kun työskennellään taiteellisessa ympäristössä, täytyy muistaa, että ympärillä on paljon luovia, herkkiä persoonia. Kovat ratkaisut ja päätökset saattavat pahimmassa tapauksessa pilata taiteellisen luomisen tai jopa koko keikkakokemuksen.

Soittaessa bändin sisäinen kemia on oleellinen asia. Sen lisäksi, että äänen volyymi on balanssissa, yhtyeen henkinen ilmapiiri täytyy olla balanssissa. Soittajien välinen eripura, tai vastaavasti vahva henkinen yhteys luovat vireen, joka näkyy ja kuuluu, vähintäänkin bändin muille jäsenille, jos ei myös yleisölle.

Tiiminsä johtajana Lyytinen on vastuussa siitä, että bändin sisäiset kemiat ovat kunnossa, kaikkia arvostetaan ja kuunnellaan, ja kohtelu on tasavertaista. Rajat työnteon ja hauskanpidon välillä ovat myös häilyviä verrattaessa esimerkiksi toimistotyöhön.

– Yhtyeenä matkustamme yhdessä tuntikausia samassa keikkabussissa välillä hyvinkin vaativissa olosuhteissa, kertoo Lyytinen.

– Ristiriitatilanteet tulevat useimmiten vastaan juuri silloin, kun unta on takana vähän, olosuhteet ovat haastavat ja koko tiimiin kohdistuu painetta ulkopuolelta. Silloin punnitaan hyvä johtaminen. Minun asiani on siinä hetkessä ottaa tilanne haltuun.

Vaikka kiertueella olisikin erillinen kiertuemanageri, vastuu yllättävistä tilanteista, kuten keikkabussin hajoamisesta tai festivaalijärjestäjien sopimusrikkomuksista, selviäminen jää myös usein bändin johtajalle.

Yksi hyvän tiimin tärkeimmistä tunnusmerkeistä on yhteinen päämäärä ja tämä pätee myös musiikkialalla. Lyytisen mukaan on tärkeää, että hänen tiimiinsä kuuluvat ihmiset haluavat olla mukana juuri hänen yhtyeessään ja haluavat kasvaa yhdessä parantaen suoritustaan sekä yksilö- että tiimitasolla keikasta toiseen.
– Hyvä johtaja muistaa myös tiiminsä palkitsemisen, kertoo Lyytinen.

Suullinen palaute on tärkeää, jotta tiimin jokainen jäsen tietää olevansa olennainen osa kokonaisuutta. Tämä edistää hyvää työilmapiiriä ja lisää työhyvinvointia.

– Ei tarvita kuin yksi tyyppi, joka pystyy pilaamaan koko ilmapiirin omalla negatiivisella suhtautumisellaan. Hyvä bändi on siis myös hyvä tiimi, joka etenee yhteisenä rintamana keikkatantereella.

Kiertueen järjestäminen projektina

Keikkakiertueiden järjestämiseen liittyy paljon etukäteissuunnittelua, järjestelyitä ja taloudellista panostusta. Huomioitavia asioita on paljon – muun muassa keikkapaikkojen väliset matkustusajat ja muut logistiikkaan liittyvät asiat, keikkapaikkojen eroavaisuudet ja tilat, äänentoistolaitteiden kuljetus ja huolto, markkinointi, yhtyeen harjoittelut, hotellivaraukset ja ruokailut.

Lyytisen yritys, Bluesland Productions, tuottaa hänen kiertueensa. Kiertueita suunnitellessa tehdään tarkat budjetit.

– Excel ei valehtele, vaan kertoo hyvin koruttomasti, kannattaako jokin kiertue vaikkapa taloudellisesti, kertoo Lyytinen.

– Tärkeää on myös punnita sitä seikkaa, että joskus taloudellisesti kannattamaton kiertue on kuitenkin promootiomielessä hyvä liike. Tällöin seuraavan vuoden Excel-taulukko näyttääkin jo edellistä paremmalta. Teemme yleensä melkoisen tarkkoja suunnitelmia kiertueille ja otamme myös tietoisia riskejä.

Kuten projekteissa yleensä, saattaa eteen tulla arvaamattomia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii nopeita päätöksiä.

– Parisen vuotta sitten Ranskassa sunnuntai-iltapäivästä autostamme puhkesi rengas eikä korjaamoa löytynyt. Siirsimme välttämättömät soittimet tilataksiin ja hurautimme 200 kilometrin matkan keikkapaikalle keikkabussin jäädessä ranskalaisen autokorjaamon pihalle.

Keikka alkoi ikävästä yllätyksestä huolimatta ajallaan.

Lyytinen kokee tärkeimpien onnistumistekijöiden olevan suunnittelun ja budjetissa pysymisen lisäksi hyvin suunniteltu markkinointi ja se, että silloin kun rauta on kuumaa, täytyy myös takoa.

– Tärkeintä on kuitenkin yhdessä musisoiminen keikalla ja yleisöltä saatu palaute keikkakiertueen onnistumisesta musiikillisesti. Sekä tietenkin se, että kiertueen viimeisenä päivänä kanssasi keikkabussissa istuu tyytyväistä, vaikkakin väsynyttä porukkaa.

Inspiraatiota elämän iloista ja suruista

Inspiraatiota sävellystyöhönsä Lyytinen kertoo saavansa kaikkialta ympäriltään – omasta elämästään ja kokemistaan tunteista, olivat ne sitten suruja tai iloja.

– Minulla on aika ollut vahva sisäinen palo tehdä musiikkia, eikä se ole onneksi näyttänyt laantumisen merkkejä, kertoo Lyytinen.

– On upeaa päästä studioon äänittämään omaa musiikkia bändin kanssa treenijakson jälkeen. Kappaleiden saaminen äänilevylle on huikea palkinto tehdystä työstä.

Muusikon lempityökalut

Kitara on Lyytisen työkalu. Hän kertoo omistavansa parisenkymmentä erilaista sähkökitaraa, ja lisäksi pari akustista ja pari resonaattorikitaraa.

– Lempisoittimikseni ovat muodostuneet G&L merkin Asat Z-3 Semihollow, HOS Electro Reso ”Erja Lyytinen Signature” ja Eric Johnson Fender Stratocaster.

Listan ensimmäinen kitara on ollut mukanani lähes kaikilla ulkomaan keikoillani ja on siinä mielessä erittäin läheinen instrumentti. Olemme itkeneet ja nauraneet yhdessä aina Rovaniemeltä Intian Bangaloreen saakka. Lisäksi kitara on upeannäköinen kiiltävän sinisen bodyn ja peilipleksin vuoksi, kehaisee Lyytinen.

Hän kertoo tykkäävänsä upeannäköisistä soittimista.

– Kitaroissa saa olla glitteriä!

Kotimaisen kitaravalmistajan, HOS Guitarsin, Lyytiselle valmistama uniikki resonaattorikitara on usein mukana hänen soolokeikoillaan.
– Siitä saan loihdittua esiin myös perinteistä resonaattorikitarasaundia, joka sopii slide-soittoon mainiosti. Fenderin Stratocastereista taas koen saavani blueseimman saundin ja tämä Eric Johnsonin malli on yksi lempikitaroistani soittaessani perinteistä kitaraa.

Erja Lyytinen soitti yksityisen akustisen keikan Sematin henkilöstölle ja sidosryhmille perjantaina 21.5. Hänen kanssaan tapahtumassa soittavat basisti Tatu Back ja rumpali Iiro Laitinen.

Projektipäällikkö Lotta Leppänen: Epävarmassa tilanteessa ulkoinen osaaja on hyvä vaihtoehto rekrytoinnille

Projektipäällikkö Lotta Leppänen on taustaltaan filosofian maisteri. Pääaineinaan hän opiskeli saksan kieltä ja kääntämistä, ja sivuopinnoissaan erikoistui EU:hun perehtyen muun muassa unionin rakenteeseen ja Eurooppa-oikeuteen. Lisäksi hänellä on vyönsä alla kauppatieteiden, viestinnän ja mediakulttuurin opintoja.

”Opintojen aikana toimin kääntäjänä ja kielen asiantuntijana ja muun muassa lanseerasin verkkokauppaa Saksasta Suomeen. Poikkesin myös Englannissa asumassa, työskentelin siellä kielikursseja tarjoavalle organisaatiolle.”

Projektipäällikkö Lotta Leppänen Caminito del Rey -vaellusreitillä Espanjassa

Jo ennen valmistumistaan Lotta päätyi töihin Trainers’ Houselle. Hän aloitti myynnissä ja markkinoinnissa, mutta eteni muutaman kuukauden jälkeen projektipäälliköksi. ”Kävin myös avaamassa uuden toimiston Espanjaan. Perheeni vuoksi palasin Suomeen, kun Espanjassa hommat alkoivat pyöriä”.

Vahvan kansainvälisyyden lisäksi Lotan erityisosaamista ovat liiketoiminnan kehittäminen, henkilöstöhallinto, sisäinen laskenta, EU-rahoitus ja erilaisten rahoitusinstrumenttien tuntemus. Monipuolinen osaaminen antaa erinomaisen pohjan projektityöhön ja toiminnan kehittämiseen.

Sematille Lotta lähetti avoimen hakemuksen tutustuttuaan yritykseen edellisen työnsä tiimoilta. ”Semat oli mun asiakkaani”, kertoo Lotta. ”Pääsin tutustumaan toimintaan vähän syvällisemmin, kiinnostuin sekä toimialasta että yrityksestä, ja päätin hakea duuniin. Tuntui, että olin saavuttanut edellisellä työantajallani kaiken mahdollisen johtoryhmän jäsenyyttä myöten. Sematilla kiinnosti erityisesti mahdollisuus tehdä projektityötä vaihtelevissa toimeksiannoissa. Nää hommat on sellaisia, että näissä ei pääse jämähtämään paikoilleen. Kaikki projektit loppuvat aikanaan!”

Sematin leivissä Lotta on työskennellyt reilun puolitoista vuotta asiakastoimeksiannossa business controllerina Rinheatilla, jonka erikoisalaa ovat prosessiteollisuuden haihduttamot ja lämmön talteenotto. Yritys tarvitsi tukea muun muassa talouden johtamiseen ja raportoinnin ja läpinäkyvyyden kehittämiseen.

Tehtävät ovat olleet hyvin monipuolisia pitäen sisällään koko organisaation toiminnan kehittämistä, rahoitusten hankkimista, projektien talouden seurantaa ja hankinnan kehittämistä. Tällä hetkellä Lotta johtaa muun työn ohella ERP-projektia.

Biitsillä Torremolinoksessa työpäivän jälkeen.

”Olen myös tuonut organisaatioon lisää yhteisöllisyyttä – käyttöön on otettu esimerkiksi kuukausipalaverit ja kuukauden työntekijän palkitseminen. Rinheat on hieno työympäristö. Toimiala on kiehtova, kuten myös työnkuvani. Ammattilaisten kanssa on motivoivaa töitä – talossa on paljon osaamista.” Lotta saa lisämotivaatiota myös nähdessään kehittämisponnisteluiden tuottavan tulosta.

Asiakastoimeksiannossaan hän kertoo oppineensa paljon: ”Olen aina työskennellyt hektisissä ympäristöissä, joissa asioiden kehittäminen on ollut aggressiivista. Tämä on erilainen ympäristö – paljon rauhallisempi. Myös työyhteisön ikähaarukka on paljon laajempi, joten mun on pitänyt oppia uusia tapoja kommunikoida.”

Työssään Lotta kokee vahvuuksikseen realistisen ajattelutapansa ja ratkaisukeskeisyytensä. ”Näen faktat ja viestin suoraan, miltä tilanne näyttää. Olen nopea reagoimaan asioihin ja teen rohkeasti päätöksiä, joista myös kannan aina vastuun.”

Hän kannustaa yrityksiä kokeilemaan ulkoista tukea, kun rekrytointipäätös tuntuu vaikealta: ”Ulkoisen projektipäällikön voi potkia helpommin pois, jos homma ei toimikaan, tai kun tavoitteet on saavutettu. Loppujen lopuksi se voi myös olla huomattavasti halvempi ratkaisu, kuin palkata oma, kovapalkkainen henkilö – esimerkiksi tässä tapauksessa talouspäällikkö tai -johtaja.” Etenkin epävarmassa tilanteessa ulkoisen osaajan hankkiminen on hyvä vaihtoehto rekrytoinnille. ”Mikäänhän ei estä jatkamasta sopimusta, kun homma toimii. ”

”Ulkopuolinen henkilö tuo taloon uutta näkemystä ja uusia tapoja. Tukiresurssien hankkiminen talon ulkopuolelta on myös hyvä ratkaisu siinä mielessä, että ulkoinen henkilö on aina tuottava. Sovitut asiat hoidetaan varmasti.”

Semat tarjoaa ammattitaitoisia projektipäälliköitä ja -johtajia projektien erilaisiin tukifunktioihin, esimerkiksi seuraaviin tehtäviin: projektien aikatauluttaja, site manager, ohjausryhmän jäsen tai puheenjohtaja, projektikoordinaattori, project controller, business controller, laatupäällikkö, claim manager. Lue lisää projektipäällikkövuokrauksesta.

Projektipäällikkö Mirko Kaarnakoski: Projektin ammattitaitoinen johtaminen säästää kustannuksia

”Johda edestä” on Mirko Kaarnakosken henkilökohtainen johtamisfilosofia. Hänelle se tarkoittaa sitä, että hän projektipäällikkönä antaa projektille kasvot, sitoutuu sen tavoitteisiin ja aikatauluihin, ja toimii hyvänä esimerkkinä tiimille. ”Se tarkoittaa mulle myös sitä, että vaadin itseltäni vähintään sen saman kuin muilta. Ja teen itse, jos kukaan muu ei pysty. Johtaja ei saa piiloutua tiimin taakse. Sitten vasta, kun homma on maalissa, pitää johtajan kadota takavasemmalle ja antaa tiimin ottaa kunnia.”

Sematilla Mirko on työskennellyt vanhemman projektipäällikön tittelillä parisen vuotta. Työssään hän johtaa vaativia asiakasprojekteja ja osallistuu asiakkaiden projekti- ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Hänen erityisosaamiseensa kuuluvat toimitusketjun hallinta ja kehittäminen, hankinta ja logistiikka.

Mirko Kaarnakoski Niagaran putouksilla Kanadassa

Mirko opiskeli kauppatieteitä ja markkinointia, ja työskenteli myyntihommissa, kunnes näki, kun 1673-asteista sulaa terästä valettiin. Nuoren miehen sydän alkoi sykkiä teknologiateollisuudelle siltä seisomalta. ”Siitä se lähti. Ei siinä paljon markkinointiopinnot painaneet, olin myyty.” Myyntihommat jäivät taakse ja Mirko siirtyi logistiikkapäälliköksi konepajateollisuuden pariin.

”Silloinen työnantajani näki mussa suurta potentiaalia logistiikkapuolelle, mikä johti mittavaan koulutukseen talon sisällä ja ulkopuolella,” kertoo Mirko. Alusta lähtien toiminta oli kansainvälistä, hommia tehtiin ympäri maailmaa, Japanista Yhdysvaltoihin. ”Ammatillinen kehittyminen toi mukanaan isompia yksiköitä ja kuvioita.”

Motivaation lähteinä Mirkolle ovat toimineet kova työnteko, kehittäminen ja se, että pääsee vaikuttamaan asioihin ja näkemään oman kädenjälkensä. Siinä vaiheessa, kun isot, vuosia kestäneet kehittämisprojektit oli saatettu kunnialla loppuun, alkoi hänestä tuntua siltä, että työ ei tarjonnut enää tarpeeksi haasteita. ”Siinä vaiheessa tein hypyn tuntemattomaan. Perustin yrityksen, ja myöhemmin toisenkin, ihan toisille toimialoille.” Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin tunsi teknologiateollisuuden kutsuvan uudelleen ja palasi, ensin itsenäisenä logistiikan konsulttina, sitten palkollisena logistiikan ja hankinnan johtotehtäviin.

”Sematiin törmäsin ensimmäisen kerran jo vuonna 2013. Kyselivät silloin jo hommiin, mutta en ollut valmis”, kertoo Mirko. ”Semat jäi kuitenkin positiivisesti mieleen. Pari vuotta sitten asiakkaan tarve ja oma osaamiseni ja työtilanteeni sattuivat kohtaamaan ja loppu on historiaa.”

Projektipäällikkö kääri hihansa

Sematilla Mirko on johtanut hankinnan ja varaosalogistiikan kehittämiseen liittyvää kansainvälistä asiakasprojektia, joka vei hänet pitkiksi ajoiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. ”Reissuhommat ovat ihan parasta. Mun luonteelleni ne sopivat helvetin hyvin. Asiakas oli suorastaan ihanteellinen – heillä oli selkeä ongelma ja oikea motivaatio sen korjaamiseen, mutta ei osaamista eikä tekijää talon sisällä. Tulevaisuuden visiot asiakkaan kanssa olivat yhtenäiset ja sain alusta lähtien riittävät valtuudet hoitaa asioita eteenpäin.”

”Ulkoisen projektipäällikön hankkiessaan asiakas varmistaa, että projektilla on selkeä alku ja loppu. Jos projekteja hoidetaan oman työn ohessa, on mahdollista, että projekti jää junnaamaan paikalleen ja muuttuu vähitellen prosessiksi”, kertoo Mirko. ”Loppujen lopuksi nämä ikuisuusprojektit tulevat organisaatiolle huomattavasti kalliimmaksi, kuin projektin saattaminen loppuun ammattimaisella otteella”.

Vuokraprojektipäällikön intressinä on aina projektin valmistuminen annetuissa raameissa. ”Monissa yrityksissä henkilöstön sisäiset kemiat, eri yksiköiden kilpailevat tavoitteet ja muut vastaavat haasteet jarruttavat asioiden etenemistä. Ulkopuolinen projektipäällikkö voi nähdä asian laajemmin, kuin ne tyypit, jotka istuvat ohjaamossa vääntämässä rattia. Out-of-the-box -ajattelu on helpompaa, kun taustalla ei ole tunnesiteitä, oman henkilökohtaisen edun tavoittelua eikä ummehtuneita käsityksiä siitä, että asiat tulee hoitaa tietyllä tavalla, koska aina on näin tehty”, kertoo Mirko projektipäällikkövuokrauksen hyvistä puolista.

”Vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan välttämättä ole yrityksen edun mukaisia. Esimerkiksi hankintapuolella kehitystä saattavat hidastaa ostajien henkilökohtaiset suhteet toimittajiin. Organisaation yleisen edun ymmärtäminen ja puolueettoman näkemyksen muodostaminen on tällöin hankalaa”, kertoo Mirko. ”Ulkopuolinen projektipäällikkö keskittyy 100-prosenttisesti tehtäväänsä ja tavoitteeseensa – sisäisestä kuohunnasta, länkytyksestä ja kahvipöytäkeskusteluista ei tarvitse välittää, fokus pysyy yhdessä asiakkaan kanssa sovituissa pelisäännöissä ja maalissa.”

Mirkon työmaata: Hankinnan ja varastologistiikan kehittäminen

Hyvinkin yksinkertainen kehityshanke saattaa saada vääränlaiset mittakaavat sisäisessä puuhastelussa. OTOna tehtäessä käy myös joskus niin, että vastuut ovat epäselvät, hankkeella on aivan liikaa erilaisia turhia sidoksia talon sisällä tai projektin laajuus muuttuu hallitsemattomasti. ”Yrityksen sisällä katsotaan asioita aina tietynväristen lasien läpi ja mielipiteisiin vaikuttavat myös henkilöiden omat ambitiot. Saatetaan tehdä ihan vääriä asioita.” Tällöin kannattaa harkita ulkopuolista tekijää.

Ulkoiselle projektipäällikölle on tärkeää antaa riittävät valtuudet heti alkuun, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Projektin sidosryhmillä on enemmän painetta pitää kiinni vastuistaan ja pysyä sovituissa aikatauluissa, kun pakettia pitää kasassa ulkopuolinen henkilö, jolla on tarpeeksi natsoja.

”Hyvällä projektipäälliköllä on kunnianhimoa, paineensietokykyä ja osaamista löytää toimeksiantajan kannalta parhaat ratkaisut. Projekti pitää pystyä runnomaan loppuun, tuli eteen mitä vain. Aina tämä ei onnistu pelkillä korulauseilla, välillä tulee tilanteita, joissa on oltava vähän mulkero”, kertoo Mirko. ”Ammattitaitoinen projektipäällikkö osaa pilkkoa kompleksisia projekteja selkeisiin vastuualueisiin ja orkestroida homman niin, että aikataulut pitävät, odottamattomia yllätyksiä ei tule ja ajankäyttö on tehokkaampaa fokuksen ollessa oikeissa asioissa, mikä minimoi kustannuksia.”

Semat tarjoaa ammattitaitoisia projektipäälliköitä ja -johtajia pitkiin ja lyhyisiin toimeksiantoihin, osa-aikaisesti tai täysipäiväisesti. Lue lisää projektipäällikkövuokrauksesta.

Projektijohtaja Vesa Kotiranta: ”Sematilla saa olla oma itsensä”

Projektijohtaja Vesa Kotiranta on ollut Sematin kyydissä jo 12 vuotta. Vesku tunsi nykyisen toimitusjohtajamme Jani Rathgeberin edellisestä työpaikastaan, Roclasta. Jani tiesi hänet hyväksi ja osaavaksi tyypiksi, tarjosi hommia ja loppu on historiaa.

”Olin tehnyt Veskun kanssa yhteistyötä Roclalla monta vuotta ja hän oli ehdottomasti yksi parhaista projektipäälliköistä siellä”, kertoo Jani. ”Sain tehdä kovasti töitä, mutta lopulta sain houkuteltua Veskun Sematille. Ilmeisesti hän sitten uskoi Sematin tulevaisuuteen, kun oli valmis siirtymään ison firman leivistä vasta perustettuun pikkufirmaan.”

Veskun työt alkoivat aikoinaan ryminällä: hän vietti yhden päivän toimistolla ja lähti projektitoimeksiantoon Outotecille. Sen jälkeen hän on tehnyt pitkiä rupeamia eri asiakastoimeksiannoissa, viimeisimpänä niistä Savox Communicationsilla, jossa vierähti neljä ja puoli vuotta. Projektitoimeksiantojen lisäksi vyön alla on lukuisia toiminnan kehittämishankkeita sekä projektivalmennuksia.

Asiakkailta Vesku on saanut kiitosta muun muassa can do -asenteestaan. Hän hoitaa hommat maaliin aikataulussa, eivätkä projektit jää roikkumaan. Kommunikaatio sujuu niin sisäisten kuin ulkoistenkin asiakkaiden kanssa. ”Tiedon jakaminen koko tiimille on äärimmäisen tärkeää”, kertoo Vesku. ”Ketään ei saa jättää pimentoon.” Kiitosta saa myös hänen huumorintajunsa – ripaus hulluttelua piristää työpäiviä.

”Vesku on yksi Sematin luottopelaajista. Homma kuin homma hoituu, hänet voi laittaa millaiseen ympäristöön hyvänsä”, kertoo Jani.

Veskua on yritetty rekrytoida lähes jokaiseen asiakasorganisaatioon, jossa hän on Sematin nimissä työskennellyt. ”Mihinkään en ole kuitenkaan lähdössä. Vuokratyöläiset mielletään edelleen kakkosluokan kansalaisiksi monessa paikassa. Nimikyltti on erivärinen, ruokalassa saa maksaa ruuasta enemmän, ei saa omaa lokeroa vaihtovaatteille ja niin edelleen. Siitä huolimatta Sematin vuokramiehenä oleminen on vähintäänkin yhtä antoisaa, kuin ”oikeana ihmisenä” oleminen”, naurahtaa Vesku.

”Semat on kehittynyt hurjasti näiden vuosien varrella”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kun tulin taloon, tämä oli melkeinpä autotallifirma. Nyt on toimivat systeemit ja työkalut. Tuntiraportteja ei tarvitse enää hakata Exceliin, ja firman kasvu ja taloudellinen menestys ovat tuoneet mukanaan paljon hyviä asioita. ”Kun kaikki toimii saumattomasti, ei mene aikaa säätämiseen, vaan voi keskittyä tekemään hommia. Kun pennejä ei tarvitse enää laskea, voidaan panostaa työsuhde-etuihin, työhyvinvointiin ja yhteisiin tapahtumiin ihan eri tavalla kuin menneinä vuosina.”

”Parasta tässä hommassa on ehkä se, että olen päässyt näkemään ja kokemaan paljon erilaisia organisaatioita. Semat on sanan varsinaisessa merkityksessä näköalapaikka Suomen teollisuuteen”, sanoo Vesku. ”Erilaisten toimintakulttuurien kirjo on ollut laaja. Ja jokaisesta asiakasyrityksestä on jäänyt käteen jotain positiivista – ideoita, ajatuksia ja fiiliksiä, jotka ovat kehittäneet omaa osaamistani.”

Sematilla ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta, kun asiakastoimeksianto päättyy. Toimeksiantojen välille riittää hommia. ”Toiminta on mutkatonta ja joustavaa, ja meillä on vapaus tehdä myös hulluja juttuja. Parina kesänä olen ollut ”kesätöissä” leikkaamassa kaislaa merellä Sematin piikkiin. Merellä sielu lepää. Fyysinen tekeminen on projektiapinalle mannaa. Siinä näkee heti, että mitä on saanut aikaan.”Vesku arvostaa myös sitä, että esimiehen ja työyhteisön tuki ovat vankkumattomia: ” Janille voi soittaa aina, kun on jotain mielen päällä. Välit ovat luottamukselliset ja lämpimät. Lisäksi kollegoilta saa aina neuvoja ja apua, jos joutuu tiukan paikan eteen.”

Tällä hetkellä Vesku on asiakastoimeksiantojen välissä. Hän ei osaa sanoa, millainen unelmien projektitoimeksianto olisi. ”Olen tehnyt töitä 13-vuotiaasta lähtien ja asenteeni työntekoon on sellainen, että olen valmis tekemään mitä vaan. Laidasta laitaan – en ole nirso ottamaan vastaan tehtäviä, eikä mikään homma ole liian pieni. Jos en jotain osaa, niin opettelen.”

”Vesku on kova tekijä, joka on nähnyt uransa varrella paljon erilaisia organisaatioita ja toimintaympäristöjä. Niistä on tarttunut mukaan hyviä käytäntöjä, joita hän voi tulevissa asiakastoimeksiannoissaan hyödyntää. Uskon, että hän ottaa homman haltuun, oli toimeksianto mikä hyvänsä”, kehaisee Jani.

Semat on Veskun mielestä paras, koska meillä on ainutlaatuinen yhteishenki ja hommassa on aito tekemisen meininki. ”Luovaa hulluutta meillä kannustetaan, kun yhdessä ideoidaan uusia juttuja ja meillä saa olla oikeasti oma itsensä”, hän kertoo ja jatkaa: ”Huumoria meillä mahtuu jokaiseen päivään”.

Semat on paras: toimitusjohtaja Jani Rathgeberin mietteitä

Sematin nykyistä toimitusjohtajaa Jani Rathgeberiä pyydettiin hommiin Sematille, kun firma oli ollut pystyssä vuoden. Hänen tehtäviinsä projektipäälliköiden esimiehenä kuuluivat organisaation rakentaminen ja liiketoiminnan kasvattaminen. Lisäksi hän oli vastuullisena mittavissa toiminnankehittämisprojekteissa, muun muassa Metsolla ja KONEella. Myös projektivalmennushommat tulivat tutuiksi Janin ensimmäisinä vuosia Sematilla.

Reilu kymmenen vuotta sitten, kun Sematin toimintaa laajennettiin Kiinaan, Jani otti vetovastuun Suomen päässä.

Jania ajaa halu viedä hommaa eteenpäin ja katsoa, kuinka pitkälle päästään. Vaikeitakin aikoja on ollut, mutta viimeisten vuosien aikana Sematin liikevaihto on lähtenyt jyrkkään nousuun ja henkilöstömäärä on kasvanut.

Työssä motivoi myös näkemys siitä, kuinka ammattimainen projektijohtaminen on tärkeä tukijalka suomalaiselle teollisuudelle ja viennille, ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. ”Projektijohtaminen Suomessa ei ole ollut kovin vahvalla pohjalla, joten olemme halunneet tukea suomalaisia yrityksiä kasvattamalla niiden mahdollisuuksia pärjätä maailmalla”, kertoo Jani.

Sematin toiminnan jatkuvuutta on tukenut se, että olemme tehneet töitä useille eri toimialoille. ”Vaikka ajat eivät aina ole olleet helppoja, niin aina on joku ala vetänyt. Liikevaihdon lähteet ovat vaihdelleet vuosien varrella. Menestys on ollut kovan työn takana – pitkäjänteisyydellä olemme saaneet hienoja tuloksia aikaiseksi, ja siitä kuuluu kiitos henkilöstöllemme ja asiakkaillemme.”

”Olemme saaneet vakaan jalansijan suomalaisen teollisuuden piirissä. Olemme rakentaneet hyviä, pitkiä asiakkuuksia, joista osa on alkanut jo Sematin alkumetreillä. Myös henkilöstön työsuhteet Sematilla ovat pitkiä. Koen onnistuneeni tehtävässäni, kun asiakkaat ja henkilöstö ovat tyytyväisiä.” Jani kokee myös työn vaihtelevuuden mielekkääksi. ”Eipä meillä taida juuri kahta samanlaista päivää olla.”

Asiakkaita Jani kiittelee vuolaasti: ”kiitos, kun olette luottaneet meihin vuosien varrella! Pitkäjänteisellä yhteistyöllä olemme onnistuneet rakentamaan menestystä molemmille osapuolille.” Onnistumisista kertoo myös se, että monissa tapauksissa asiakasyrityksestä toisen työnantajan leipiin siirtynyt yhteyshenkilö on kääntynyt puoleemme uuden organisaationkin nimissä. Läheisellä yhteistyöllä asiakkaiden kanssa on myös kehitetty uusia palveluita ja konsepteja vastaamaan heidän tarpeitaan.

Myös henkilöstöään Jani ylistää: ”Monet yritykset maalailevat korulauseita siitä, kuinka henkilöstö on heille voimavara. Meillä se pitää oikeasti paikkaansa. Koska myymme ihmisten osaamista, meillä ei olisi mitään ilman ammattitaitoista henkilöstöä”. Rekrytoinneissa on onnistuttu, osittain myös siksi, että suurin osa Sematin työntekijöistä on tullut taloon verkostojen kautta. ”Meille on kertynyt hyvin samanhenkistä porukkaa, joten tulemme keskenämme toimeen ja yhteistyö sujuu. Vaihtuvuus on viime vuosina ollut pientä.”

Sematilla toimintaa ohjaa No bullshit -filosofia. ”Meillä on kaikessa työssä läsnä tekemisen meininki. Alusta lähtien ollaan pyritty luomaan sellaista kulttuuria, että turhat lätinät ja hienostelut jätetään pois. Käytännönläheisyys on yksi arvoistamme. Me pyritään tekemään oikeita asioita”, kertoo Jani ja jatkaa: ”ei me oikein tykätä siitä, että meidät mielletään konsulteiksi. Me painetaan hommia kädet savessa, eikä vain kerrota asiakkaalle, miten työt kannattaisi hoitaa ja jätetä heitä sitten oman onnensa nojaan.”

No bullshit näkyy myös yrityksen hallinnossa vahvasti: ”Pyrimme siihen, että puitteet työn tekemiselle ovat kunnossa, turha byrokratia jätetään pois ja kaikilla on hyvä olla. Näin henkilöstömme voi keskittyä asiakastoimeksiantoihinsa 100%”.

”Semat vaan on paras”, kehaisee Jani. ”Olemme onnistuneet houkuttelemaan taloon parhaat työntekijät, koska meillä on hyvä tehdä töitä, toimintakenttämme on monipuolinen ja kiinnostaa ammattilaisia. Meillä on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä. Parhaat asiakkaat saamme, koska kukapa ei haluaisi tehdä yhteistyötä parhaiden kanssa. Sematin menestys tulee ihmisistä. Kun pidetään oikeasti huolta sekä asiakkaista että omasta porukasta, saadaan aikaan huipputuloksia.”

Projektipäällikkö Lilya Krylova aloittaa Sematilla

Projektipäällikkö Lilya Krylova aloittaa työt Sematilla ensi viikolla. Eestiläissyntyinen Lilya on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Suomeen hänet toivat opintomahdollisuudet, ja ihastuttuaan maahan ja sen kulttuuriin hän päätti jäädä.

Lilya on valmistunut IT-tradenomiksi Haaga-Helia Ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen hän on kerännyt työkokemusta muun muassa UPM Kymmenellä ja Fiskarsilla, IT-asiantuntijana palvelunhallinnassa sekä digitaalisen markkinoinnin tehtävissä. Sematilla hänen ensimmäinen asiakastoimeksiantonsa on projektikoordinaattorin tehtävä Venäjälle suuntautuvien projektien parissa.

”Uusi rooli ja työtehtävät ovat minulle uuden alku, enkä malta odottaa, että pääsen näyttämään osaamiseni”, kertoo Lilya ja jatkaa: ”Odotan innolla työn tuomia haasteita ja uuden oppimista – erityisesti haluan kehittyä projektiosaajana. Projektityöskentelyssä ei ole kahta samanlaista päivää, mikä tekee siitä mielenkiintoista ja haastavaa. Työskentely osana tiimiä vaatii myös vahvaa viestintäosaamista ja keskinäistä luottamusta.”

”Löysimme jälleen verkostojemme kautta sopivan henkilön täyttämään asiakkaan tarpeen”, kertoo Sematin toimitusjohtaja Jani Rathgeber. ”Venäjän kielen taitajille on paljon kysyntää, joten Lilya on erinomainen lisä Sematin porukkaan. IT-tausta tuo myös mukanaan paljon mahdollisuuksia.”

Vapaa-aikansa Espoon Laajalahdessa asuva Lilya viettää mieluiten läheistensä kanssa. Hän nauttii ulkona syömisestä ja mielenkiintoisista keskusteluista, salilla käymisestä, luonnossa liikkumisesta ja saunomisesta.

Tervetuloa Sematille projektijohtaja Jani Perälä

Sematin tiimi vahvistuu taas timanttisella osaajalla Jani Perälän hypätessä laivaan elokuun loppupuolella. Hän on koulutukseltaan logistiikan insinööri, minkä lisäksi hän on suorittanut teollisuuden palveluliiketoiminnan YAMK-tutkinnon.

Jani on kokenut johtaja ja karaistunut toimitusketjujen ja hankinnan huippuosaaja, jolla on mittava kansainvälinen kokemus. Suomen lisäksi hän on asunut Puolassa, Yhdysvalloissa ja Arabiemiraateissa. Jani siirtyy Sematille Kopar Oy:n hankintajohtajan tehtävistä. Takana on muun muassa myös pitkä ura Patria-konsernissa hankinnan ja logistiikan eri tehtävissä.

Sematille Janin houkutteli erinomaiset suositukset nykyisiltä työtekijöiltä sekä mahdollisuus työskennellä eri toimeksiantajille erityyppisissä projekteissa, ”Näen Sematin tulevaisuuden erittäin loistavana”, kehaisee Jani ja jatkaa: ”Haluan myös itse olla voimakkaasti mukana toteuttamassa sitä. Tein valinnan tulla Sematille nimenomaan pitkäjänteisyyden nimissä, sillä luotan siihen, että yhdessä voimme kasvaa monta pykälää eteenpäin.”

Jania motivoi jatkuva kehittäminen – ja kehittyminen. Hän kertoo päätavoitteenaan olevan Sematin asiakkaiden liiketoiminnan kehittäminen oman erikoisosaamisensa eli toimitusketjujen osalta. ”Mutta mielelläni otan muitakin haasteita vastaan”, hän lisää.

”Koronatilanteesta huolimatta onnistuimme verkostojemme kautta löytämään huippuammattilaisen täyttämään asiakkaan tarpeen”, kertoo Sematin toimitusjohtaja Jani Rathgeber. ”Tilanteesta huolimatta Sematin syksy näyttää hyvinkin valoisalta. Kysyntä on kasvanut ja vaikuttaa siltä, että rekrytointitarve tulee lähikuukausien aikana lisääntymään.”

Jani asuu Hämeenlinnassa vaimonsa ja 14-vuotiaan tyttärensä kanssa, ja harrastaa vapaa-aikanaan kuntoilua, penkkiurheilua, veneilyä, matkustamista sekä pelaa satunnaisesti ikämies-rugbya.

Projektijohtaja Pasi Niemen johtamisteesit

Projektijohtaja Pasi Niemellä on kolmisenkymmentä vuotta kokemusta johtamisesta. Kevään ja alkukesän aikana Pasi on jakanut Sematin LinkedIn-sivulla ohjeita parempaan johtamiseen. Alla kooste kaikista Pasin teeseistä.

1. Ole oma itsesi

Pasin mukaan yksi johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky olla oma itsensä.

“Omana itsenään pystyy kohtaamaan johtamisen erilaiset haasteet menestyksekkäämmin, kuin kuviteltujen tai asetettujen odotusten mukaista roolia näyttelemällä. Älä esitä mitään, mitä et todellisuudessa ole. Älä yritä esittää esimerkiksi asiantuntijaa asiassa, ellet todella ole sitä. Näytteleminen ja roolin vetäminen tulkitaan nopeasti epäaitoudeksi, joka herättää epäluuloisuutta: missä muussa asiassa valehdellaan? Luottamus ei synny näyttelemällä. Vaativassa tilanteessa rooli pettää ja menetät kasvosi lopullisesti.”

2. Ymmärrä tehtäväsi, vastuusi ja paikkasi

Hyvä johtaja selvittää itselleen tehtävänsä, vastuunsa sekä valtuutuksen omalle olemassaololleen.

”Tiedä paikkasi, äläkä yritä tehdä kaikkea itse. Käytä organisaatiosi osaamista ja delegoi tarkoituksenmukaisesti. Älä tee alaistesi ja kollegoidesi töitä, vaan vaadi, että kaikki tekevät osansa. Organisaation jokaisella jäsenellä on – tai ainakin pitäisi olla – määritelty tehtävä. Esimiehen tehtävä on auttaa, neuvoa ja palvella, mutta myös vaatia henkilöstöltä heidän tehtäviensä mukaisia toimia. Johtajan tai esimiehen tehtävänä ei ole olla joka alan asiantuntija pyramidin huipulla.”

Hyvä itsensä johtaminen on myös tärkeä taito, joka joskus puuttuu. ”Tiimityössä, itseohjautuvassakaan mallissa, vapaamatkustaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Tiimin jäsenenä on myös tärkeää selvittää itselleen edellä mainitut asiat ja pitää mielessä, että jokaisen on tuotettava lisäarvoa. Johtajuus tulee ottaa ainakin itsestään. Kanna vastuusi! Töiden teettäminen muilla ja palkitsemisvaiheessa paikalle hiipiminen ei ole osoitus kyvystä johtaa ketään.”

3. Tee päätöksiä

”Päätöksenteko voi olla joissain tilanteissa vaikeaa,” Kertoo Pasi. ”Täydellistä päätöstä ei ole olemassa. Pahinta on, jos päätöksiä ei synny lainkaan.”

Päätöksen voi myös muuttaa. Jos olet päätöksesi jälkeen väärässä, korjaa tilanne ryhdikkäästi. Älä kuitenkaan, esimerkiksi kokemattomuutesi tai epävarmuutesi seurauksena, pyörrä päätöksiäsi jatkuvasti.

Oikea tilannekuva mahdollistaa oikeat päätökset. Pyri analysoimaan tilanne ja mahdolliset seuraamukset riittävän perusteellisesti ennen päätöksiäsi. Etenkin haastavissa tilanteissa on tärkeää kuunnella myös muiden mielipiteitä. Keskity päätöksenteossasi olennaiseen ja muista, että jokaisella päätöksellä tulee olla asianmukaiset ja jälkitarkastelua kestävät motiivit.”

4. Älä hölmöile

Kasva, nouse ja pysyttele organisaatiossasi mahdollisesti vellovien pinnallisten arvojen ulottumattomissa. Älä koskaan lähde mukaan sellaisiin hölmöilyihin, joiden tiedät loppujen lopuksi olevan väärin. Älä sorru ala-arvoiseen käyttäytymiseen ja esimiehelle sopimattomaan erivapauksien ottamiseen.

Pyri muistamaan, että tekemisiäsi seurataan ja olet esimerkkinä muille. Älä korosta asemaasi, sen pitäisi olla muutenkin selvä organisaatiossasi. Jos näin ei kuitenkaan jostain syystä ole, älä päästä jopoa keulimaan, vaan osoita ammattitaidollasi ja kyvykkyydelläsi olevasi oikea ihminen oikealla paikalla.

5. Älä nosta itseäsi jalustalle

Liiku ”joukkojesi” keskuudessa ja käyttäydy itsellesi luontevasti. Näin viestit alaisillesi olevasi yksi heistä. Tämä on tärkeää etenkin vaikeina aikoina. Tervehdi organisaatiosi ihmisiä ja huomioi heitä, muuten sinua pidetään ylimielisenä. Älä yritä olla parempi kuin muut – et kuitenkaan sitä viime kädessä ole.

6. Anna tunnustus niille keille se kuuluu

Tasa-arvoinen kohtelu on kaiken A ja O. Palkitse alaisiasi hyvistä suorituksista, mutta muista aina siihen liittyvät velvollisuudet ja pelisäännöt.

“Älä koskaan nosta ketään toisten yläpuolelle todellisten tulosten kannalta toisarvoisten tekijöiden, kuten ystävyyden vuoksi. Väärin toimimalla menetät organisaatiosi arvostuksen. Organisaatiossa yleensä tiedetään, kuka todelliset tulokset on saanut aikaan, ja epäoikeudenmukaisuus aistitaan herkästi.”

7. Kukaan ei ole seppä syntyessään

”Älä moiti alaisiasi esimiehillesi tai kollegoillesi, tai piiloudu alaistesi epäonnistumisten taakse. Kun epäonnistut, mene itseesi ja korjaa tilanne ottamalla opiksesi. Näin pääset jatkamaan entistä vahvempana osaajana.

Jos alaisesi ei onnistu tehtävässään, yrittäkää yhdessä löytää syy siihen, rakentavasti. Jos hän ei yhdessä päätetyistä korjaavista toimenpiteistä huolimatta onnistu, miettikää yhdessä uusi tehtävä organisaatiossa. Älä hyväksy huonoja suorituksia, mutta muista, että jokainen tarvitsee toisenkin mahdollisuuden. Muista, ettet itsekään onnistu kaikessa.

Tue alaisiasi vaikeina hetkinä ja ymmärrä, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Erityisesti nuoremmat alaiset tai kokemattomat esimiehet saattavat tarvita tukeasi.”

8. Älä elvistele!

”Kun menet uuteen organisaatioon tai tehtävään uutena esimiehenä, älä lähde vuolaasti esittelemään – ainkaan ainakaan joka foorumissa – aiempia saavutuksiasi urallasi. Sitä ei jaksa kukaan kauaa kuunnella. Kannukset pitää tienata aina uudelleen. Älä muutenkaan kehu itseäsi joka käänteessä. Onnistumisistaan saa iloita, mutta ylpistyä ei kannata.

Keskustele ihmisten kanssa ja suhtaudu heihin luonnollisesti, asemaan katsomatta. Saat samalla palautetta toiminnastasi monin eri tavoin. Et voi tietää valmiiksi kaikkea uudessa organisaatiossa, joten kysy muilta. Se, jos joku siitä älähtää, kertoo paljon organisaation toimintakulttuurista.”

9. Ole kova johtaja ennen kaikkea itseäsi kohtaan

Projektijohtaja Pasi Niemellä on kolmisenkymmentä vuotta kokemusta johtamisesta. Pasi jakaa Sematin LinkedIn-sivulla vinkkejä parempaan ihmisten johtamiseen.

Kova johtaminen ei ole tyranniaa, vaan sitä, että pystyy kohtaamaan vaikeatkin tilanteet omana itsenään, vastuitaan pakoilematta.

“Vaikka joutuisit osaksi huonoa johtamiskulttuuria, pyri itse aina toimimaan oikein. Jos sinua ei silti hyväksytä, etsiydy sellaiseen paikkaan, jossa asennettasi ja osaamistasi arvostetaan.”

10. Älä luovu hyvistä periaatteistasi

“Kehitä itsetuntoasi ja usko itseesi. Älä luovu hyvistä periaatteistasi missään tilanteessa,” neuvoo Pasi. Hyvä itsetuntemus auttaa kehittymään johtajana. “Tutki omia reaktioitasi erilaisissa tilanteissa ja yritä selvittää itsellesi, miksi reagoit niin kuin reagoit.”

”Älä myöskään eristäydy vaikeissa tilanteissa, kuten kriisissä, vaan pyri hyödyntämään laajasti yhteistyön luomaa voimaa ja organisaation voimavaroja.”

11. Tehtäviä voit jakaa, vastuuta et

Muista aina, että johtajan vastuu on jakamaton.

Projektijohtaja Pasi Niemen ajatuksia projektijohtamisesta kriisin aikana

Pasi Niemellä on 30 vuoden kokemus johtamisesta ja erilaisista kriisitilanteista. Uransa ensimmäiset 16 vuotta hän työskenteli Puolustusvoimissa, muun muassa opetusupseerina. Puolustusvoimat kouluttaa kriisitilanteen johtamisen ammattilaisia varsin laaja-alaisesti.

Puolustusvoimilta Pasi siirtyi yksityiselle sektorille, teollisuuden tuotantojohtajan tehtäviin. Kriiseiltä ei siviilitehtävissäkään voinut välttyä: ”Olen johtajana kohdannut hyvinkin haastavia tilanteita, kuten työntekijän menehtymisen työpaikalla, organisaatioon kohdistuneet vakavat rikosepäilyt ja siitä seuranneen ikävän julkisuuden, suuret vaihtelut markkinakysynnässä sekä kysynnän laskusta seuranneet sopeutustoimet lomautuksineen ja irtisanomisineen”, kertoo Pasi. ”Voisikin sanoa, että ne kuuluisat ”heinäsirkatkin” on tässä omakohtaisesti koettu ja nähty”.

Tällä hetkellä Pasi työskentelee Sematilla projektijohtajana erilaisissa asiakastoimeksiannoissa. Projekteja suunniteltaessa hän korostaa riskienhallinnan näkökulmaa. ”Parasta varautumista on ehdottomasti kaikki se, mitä on tehty etukäteen” hän painottaa.

”Jos organisaatio vasta kriisitilanteessa alkaa selvittää perusasioita, ollaan huolestuttavassa tilanteessa. Kriisitilannejohtamisessa korostuu henkilöiden ammattitaito, tilannekuvan oikeellisuus ja viestinnän laatu. Toivoa sopii, että erilaisissa projekteissa on nyt varauduttu riskeihin esimerkiksi laadukkaalla ja käytännönläheisellä riskienhallintasuunnittelulla, budjeteissa riskivarauksin ja tietysti varamiessuunnitelmin.”

Koronakriisi on muuttanut projektien toimintaympäristöä selvästi ja lyhyessä ajassa. Pasi kuvaa nykytilannetta siirtymänä suunnitelmallisesta toimintaympäristöstä sellaiseen, jossa muutoksenhallinta korostuu. ”Oman haasteensa johtamiselle ja tilanteen hallinnalle tuovat jatkuvasti muuttuvat viranomaismääräykset. On myös selvää, että kansainvälisissä projekteissa on valtavia haasteita senkin takia, että tämänkertainen pandemia on todellakin globaali ja etenee eri vaiheissa eri maanosissa ja maissa. Kerrannaisvaikutukset kestävät pitkään. Nyt tärkeää on nopea reagointi muuttuneeseen toimintaympäristöön ja tietysti yhteistyö sekä toiminnan mahdollisimman suuri läpinäkyvyys, jolla sitä yhteistyötä ja luottamusta parannetaan.”

Kriisitilanteesta selviytyy Pasin mukaan parhaiten kiinnittämällä huomiota johtamisen laatuun ja pitämällä pään kylmänä:

”Johtamisessa päätöksenteon sykli muuttuu nopeammaksi, kommunikointi suoraviivaistuu ja päätöksiä joudutaan usein tekemään vajavaisemmin tiedoin ja lyhyemmässä aikaikkunassa. Päätöksenteon ja paineensietokyvyn merkitys korostuu – vahingollisinta kriisitilanteessa on, ettei päätöksiä synny lainkaan.”

Nopean ja laadukkaan päätöksenteon keskeinen edellytys on vahva tilannetietoisuus. ”Kriisitilanteissa ei ole tilaa johtajille, jotka haluavat paistatella omassa erinomaisuudessaan”, kertoo Pasi. ”Tarvitaan johtamista, joka on vaikuttavaa nimenomaan organisaation toiminnan jatkumisen kannalta. Kriisistä on tarkoitus selvitä mahdollisimman pienin vaurioin, mikä on tärkeää pitää koko ajan mielessä.”

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa vahvaa panostusta projektitiimin johtamiseen. Pasin mukaan tärkeimmät asiat ovat aktiivinen johtaminen, aktiivinen kommunikointi ja luottamusta ylläpitävä toiminnan läpinäkyvyys. Erinomainen tilannetietoisuus ei synny ilman tiimin aktiivista ja rehellistä toimintaa. Tiimin sisäinen viestintä ja tehokkaat viestintämenetelmät vaikuttavat siihen, että kaikille tiimin jäsenille muodostuu oikea kuva tilanteesta, ja sitä kautta perusteet oikeiden päätösten tekemiseen. ”On seurattava jatkuvasti eri kanavia, joista tietoa on saatavilla ja pohdittava, miten muutokset vaikuttavat kunkin tiimiläisen vastuualueisiin ja toimintaan. Tämä, yhdistettynä selkeään, avoimeen viestintään, antaa ryhmän toiminnalle parhaat edellytykset, kun pandemian vaikutukset alkavat hellittää. Silloin meillä kaikilla on nimittäin kiire!”

Pasin teesit kriisijohtamiseen

  1. Tee päätöksiä, mahdollisimman yksiselitteisiä ja tilanteen kannalta oleellisia. Mikään ei ole yhtä vahingollista kuin se, että päätöksiä ei synny tai ne ovat kryptisiä.
  2. Tilannetietouden merkitystä oikeiden päätösten tekemiseen ei voi korostaa liikaa. Ota viimeistään nyt käyttöösi kaikki menetelmät, keinot ja kanavat ajantasaisen tiedon saamiseksi. Älä panttaa tietoa, vaan tuo se kaikkien tarvitsijoiden saataville.
  3. Käytössäsi on myös muuta ammattitaitoa kuin omasi. Luota tiimiisi ja asiantuntijoihin, älä eristäydy!
  4. Nyt on aika ottaa varautumissuunnitelmat käyttöön! Perehdy niihin ja toimi niiden mukaan. Huolehdi varamiesjärjestelyistä ja ole luova. Varaudu nopeisiin muutoksiin, toteuta ne tiimisi kanssa hallitusti. Pidä pyörät pyörimässä!
  5. Älä elä vain tässä hetkessä, vaan suunnittele toiminnan sujuva jatkuminen kriisin laannuttua. Kaikilla on silloin kova kiire.

Janne Jarva aloittaa Sematilla

Sematin projektiosaajien jengi kasvoi taas: Janne Jarva aloitti projektipäällikön tehtävissä lokakuun puolessa välissä.

Forssasta kotoisin oleva Janne on valmistunut Hämeen ammattikorkeakoulusta logistiikkainsinööriksi pääaineenaan tuotannonohjaus. Hänellä on reilun kymmenen vuoden kokemus logistiikkaan, huoltopalveluihin ja tuotantoon liittyvistä tehtävistä teknologiateollisuudessa. Hän toimi Patrialla ostajan, materiaalihallintapäällikön, huoltopäällikön, logistiikkapäällikön ja palveluprojektipäällikön tehtävissä.

Lisäksi hänellä on pitkä kokemus asiakaskohteissa toteutettavista huolto-, korjaus-, takuu- ja modernisointiprojekteista, joissa hän on hoitanut projektit tarjousvaiheesta suunnittelun kautta toteutukseen. Matkustaminen on ollut vahvassa roolissa hänen urallaan – keskimäärin Janne on ollut reissussa 80-100 päivää vuodessa.

Sematille Janne päätyi projektijohtajana talossamme työskentelevän Pasi Niemen suosituksesta, koska työ projektien parissa on lähellä hänen sydäntään, ja halu oppia uutta on kova. ”Olen toiminut Jannen kanssa monessa yhteydessä vuosia ja hänestä on tullut luottopakkini”, kertoo Pasi. ”Ensimmäinen yhteinen projektimme oli se, kun sain tehtäväksi luoda teollisen yhteistyökuvion erääseen hankkeeseen sveitsiläisen yhteistyöyrityksen kanssa. Lähdettiin nollasta liikkeelle, mutta päästiin määräajassa tavoitteisiin. Janne oli se, joka loi käytännön toimintamallin prosesseineen. Tämän jälkeen meillä on ollut yhdessä monia muitakin haastavia ulkomaanhankkeita.”

Pasi kuvailee Jannea kokeneena asiakasrajapintatyöskentelijänä, jolla on erinomainen kyky organisoida operatiivista toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. “Janne ei kavahda haastavia ympäristöjä tai tilanteita eikä myöskään eksoottisiakaan olosuhteita – ehkäpä aikanaan suoritetut opinnot poliisikoulussa ovat vaikuttanut siihen. Kun Janne jonkun homman saa, ei tarvitse miettiä, tuleeko se kunnolla hoidettua”, kertoo Pasi.

”Meillä on vahvat verkostot ja viime aikoina suurin osa uusista työntekijöistä on tullut meille niiden kautta”, kertoo Sematin toimitusjohtaja Jani Rathgeber. ”Rekrytointi on ollut helppoa, kun oikeat tyypit ovat löytyneet joko oman henkilöstömme kautta tai ylläpitämästämme resurssipoolista. Janne on erinomainen lisä porukkaan, hänen vahva osaamisensa ja pitkä kokemuksensa erilaisista projekteista antavat hyvän pohjan toimia monenlaisissa toimeksiannoissa.”

Työn vastapainoksi Janne harrastaa liikuntaa eri muodoissa, muun muassa kuntosalitreeniä, juoksua, hiihtoa ja lumikenkäilyä. Hän nauttii myös mökkeilystä ja moottoripyöräilystä.